Kolmas Heritage, Tourism and Hospitality, International Conference (HTHIC) pidettiin Porin yliopistokeskuksessa, 27.-29.9.2017.

Mitä?

Konferenssien kantavana ajatuksena on, miten matkailukohteet, alueet ja kaupungit voivat houkutella turisteja ja saada kaikki sidosryhmät mukaan luonto- ja kulttuuriperinnön suojelemiseen.   Porin yliopistokeskuksen pääsy konferenssikaupungiksi syntyi pitkällisen työn tuloksena. Markkinoinnin yliopistotutkija Arja Lemmetyinen on tehnyt vuosien ajan yhteistyötä konferenssin perustajien, professori Frank M. Gon (Rotterdam School of Management) ja Karin Elgin-Nijhuisin (Elgin & Co) kanssa. Erityisen suuri merkitys oli sillä, että konferenssi pidettiin Suomessa juuri sen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna. Konferenssin Suomi100-ohjelmassa kuultiin myös kaksi yleisöluentoa.  Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen johtaja, professori Markku Wilenius visioi esityksessään, miten maailman kaunein saaristo voisi olla osa Turun keskustavisiosuunnitelmaa 2050 ja kulttuurituotannon ja maisematutkimuksen professori Anna Sivula kertoi elävästi Porin Puuvillatehtaan historiasta teollisena kulttuuriperintökohteena. 
 

Kenelle?

Konferenssi houkutteli 80 osallistujaa, joista lähes puolet tuli ulkomailta. Konferenssivieraita tuli Euroopan eri maista sekä myös Australiasta, Intiasta ja Thaimaasta. Konferenssin monialaisuus on rikkaus, kun tietoja ja kokemuksia voi jakaa eri toimijoiden kesken.

Konferenssin kantavana ajatuksena oli tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu, mikä toteutuikin kiinnostavasti kaikissa sessioissa ja key note -puheenvuoroissa. Esityksissä kuultiin parhaita käytäntöjä ja kiinnostavia tarinoita niin intialaisista kuin pohjoismaalaisista perinnereiteistä, niin Sydneyn oopperatalon entisöinnistä kuin Amsterdamin vesistörakentamisesta. Lapin matkailun elämyksellisyydestä kertoivat Lapin ammattikorkeakoulun tutkijat siinä kuin Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön tutkijat puhuivat brändirakkaudesta Ylläkseen.  Satakuntalaiset yhteistyökumppanit toivat hienosti esiin alueen rikasta ruukkikulttuuria sekä merellisiä ja rannikon luontonähtävyyksiä. Kansainväliset ja kotimaiset tutkijat puolestaan esittivät kulttuuriperinnön tieteellisiä keskusteluja, jotka julkaistaan konferenssin sivuilla vielä tämän vuoden loppuun mennessä (www.heritagetourismhospitality.org).

Millä sisällöllä?

Konferenssi sisälsi monia kiinnostavia teemoja, joissa tarkasteltiin luontokohteiden kulttuurista pääomaa ja sen huomioon ottamista matkailun kehittämisessä – esimerkkinä tästä Geoparkin brändinrakentamisen tapaustutkimus. Useissa papereissa ja esityksissä käsiteltiin sidosryhmien sitoutumista ja verkostoitumista esimerkiksi festivaalien ja tapahtumien johtamisessa. Pelillistämisen yhdistäminen kulttuuritapahtumien yleisön ja sidosryhmien sitouttamiseen oli uusi ja ajankohtainen teema, jota käsitteli mm. pelillistämisen professori Juho Hamari. Tarinat, tarinallistaminen ja narratiiviset tekniikat voivat olla apuna matkakohteiden, paikkojen, alueiden ja reittien tarjoamien elämysten tuomisessa potentiaalisten matkailijoiden tietoisuuteen.

Hyviä käytäntöjä ja tieteellistä tutkimusta edustivat myös Turun Matkailuakatemian jäsenkorkeakouluista konferenssin osallistuneiden matkailun opettajien ja tutkijoiden esitykset. Telle Tuominen (Turun ammattikorkeakoulu) esitteli miten mobiilisovelluksia ja tarinankerrontaa voidaan hyödyntää saariston tarjoamissa matkailuelämyksissä (Using storytelling and mobile apps when converting coastal defense heritage into valuable tourist experiences), Minna Hautio (Humak) kollegansa Nina Luostarisen kanssa puolestaan havainnollisti, miten tarinoiden avulla elävöitetään kulttuuriperintökohteita (When stories come alive - developing visitor experience on historical sites), Sanna-Mari Renfors (Satakunnan ammattikorkeakoulu) painotti luonnon merkitystä saaristomme matkailutuotteiden kehittämistyössä (Natural heritage in tourism product development: Case of the Finnish archipelago). Juulia Räikkönen (Turun yliopiston kauppakorkeakoulu) ja Katriina Siivonen (Turun yliopisto/Tulevaisuuden tutkimuskeskus) yhdistivät ekologisen, taloudellisen ja kulttuurisen kestävyyden Seilin saaren tiedematkailua käsittelevässä tutkimuksessaan (Combining ecological, economic and cultural sustainability in the development of science tourism on the Seili Island) ja Arja Lemmetyinen (Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö) esitteli kollegansa Lenita Niemisen kanssa matkailun ja kulttuurin brändiekosysteemeihin liittyvää tutkimustaan (Brand ecosystem narratives in cultural and tourism networks).

HTHIC2017 -konferenssi oli tänä vuonna Satakunnan ammattikorkeakoulun lehtorin Vappu Salon luotsaaman Turun Matkailuakatemian vuoden päätapahtuma.

Teksti: Arja Lemmetyinen