Tekeillä tietokirja Paimion parantolan arjesta

Vuonna 1933 valmistunut, Alvar ja Aino Aallon suunnittelema Paimion parantola on kansainvälisesti tunnettu funktionalistisen arkkitehtuurin maamerkki. Museovirasto  on hakenut Unescon maailmanperintöstatusta Paimion parantolalle ja 12 muulle Aaltojen suunnittelemalle kohteelle. Tiedämme jo, että ICOMOS (International Council on Monuments and Sites) puoltaa Aalto Works -esitystä maailmanperintökohteeksi ja lopullinen nimeämispäätös tehdään heinäkuussa.

Turun yliopiston ja Åbo Akademin tutkijat kirjoittavat parhaillaan tietokirjaa Paimion parantolan arjesta. Tuberkuloosiparantolaksi suunniteltu rakennus toimi parantola-ajan jälkeen yleissairaalana 2010-luvun puoliväliin saakka. Viime vuodet parantola ympäristöineen on muovautunut yhä vankemmin kulttuuriperintö- ja matkailukohteeksi. Aiemmat tutkimukset ja julkaisut ovat keskittyneet pääosin parantolan arkkitehtuuriin ja sen merkitykseen Alvar Aallon tuotannossa. Parantolan arki ja yhteiselo paimiolaisten kanssa eri aikoina on jäänyt aiemmin varsin vähäiselle huomiolle. Tietokirjahanke tuleekin nostamaan erityisesti esille paikallisen näkökulman parantolan elämään.

Tuberkuloosipotilaat viettivät Paimion parantolassa kuukausia, jopa vuosia. Tämä teki parantolasta erityislaatuisen, suljetun ja tiiviin yhteisön. Pitkien hoitojaksojen vuoksi parantoloissa syntyi myös omanlaisensa kulttuuri. Potilailla oli oma yhdistys, joka järjesti juhlia ja muuta vapaa-ajan toimintaa sekä julkaisi potilaslehteä, Pasuunaa. Terveydenhoito-henkilökunnan ohella parantolassa työskenteli suuri joukko muuta henkilöstä, muun muassa keittiö- ja kunnossapitohenkilökuntaa.

Tietokirjahankkeen tavoitteena on tuoda tutkimustietoa parantolayhteisön, potilaiden ja henkilökunnan arjesta ja kokemuksista laajemman yleisön saataville. Tutkitulle tiedolle elämästä parantolassa on kasvavaa kysyntää niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Tietokirjahanke Paimion parantola – modernismin aaltoja maalaisyhteisössä on saanut 26 000 euron rahoituksen Keskitien säätiöltä. Kirjan toimittavat tutkijat Maria Vanha-Similä ja Pipsa Havula. Hanketta johtaa professori Anne Heimo, ja kirjoitustyöhön osallistuvat tutkijat Maija Mäki, Sanna Lillbroända-Annala, Tuomas Hovi ja Päivi Leinonen.

Tutkimushanke Hoitolaitoksesta kulttuuriperintökohteeksi: Kulttuurisia näkökulmia Paimion parantolaan ottaa vastaan hankkeen teemoihin liittyviä aineistoja, kuten valokuvia, päiväkirjoja ja kirjeitä. Aineistot voidaan joko lahjoittaa tai antaa digikopioitavaksi hankkeelle. Teemme myös haastatteluja. Kaikki hankkeen aikana tuotettu aineisto arkistoidaan Turun yliopiston Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen arkistoon, jossa se on käytössä tutkimusta ja opetusta varten.

Maija Mäki, maija.j.maki@utu.fi
Museologia, Turun yliopisto